Lauantai 16.12.2017

Käkisalmi


Kaukola


Lemi


Valkjärvi
 

Yhteystiedot   Historia   Jäsenistö   Liittyminen   Säännöt  


Sihvo -nimen ja -suvun alkuperästä

Nimi SIHVO esiintyy vanhoissa asiakirjoissa kirjoitustavaltaan hyvin erilaisissa muodoissa ja on alkuaan tarkoittanut miehen etunimeä. Se on lainautunut suomalaisten käyttöön joko suoraan saksalaisesta miehen etunimestä Siegfried, joka Pohjois-Saksassa tunnettiin muodossa Sigurd, tai se välittyi meille Baltian kautta, jossa se esiintyi muun muassa muodossa Sifridus, tai Ruotsin kautta, jossa sen kirjoitusmuotoja olivat esimerkiksi Sigfredh ja Sigfrid.

Muutos etunimestä sukunimeksi on voinut tapahtua siten, että Sihvo-nimisen miehen taloa on alettu kutsua isännän nimen mukaan Sihvoksi, joka talonnimi sitten on omaksuttu sukunimeksi. Toinen mahdollisuus on, että se on syntynyt lyhentymällä sukunimestä Sihvonen, joka on esiintynyt sukunimenä ennen Sihvoa. Sihvo on vakiintunut sukunimeksi 1600-luvulla. Sukunimisanakirjan mukaan ”Anjalan kartanonherrojen vastustaja Matti Sigfredinpoika Sihvo mainitaan Turun hovioikeuden tuomioissa mm. 1646. Parikkalassa on kirjattu Sigwo Jnnonen 1618, Sichwo Saukonen 1646 eli Sigfred Sauckon 1647, Jääskessä Joh. Sichwo 1684, Kurkijoella Tönnis Sichwoin 1631.”

Nimen germaaninen tausta kielii siitä, että Sihvon suvun kantaisät ovat peräisin Ruotsille kuuluneen läntisen Kannaksen ja roomalaiskatolisen perinteen ja kulttuurin piiristä. Kannaksen itäpuoli, Käkisalmen lääni, kuului Novgorodin valtaan ja ortodoksisen ja bysanttilaisen kulttuurin piiriin. Ensimmäisten Sihvojen esiintyminen kuitenkin Käkisalmen tienoilla 1580-luvulla selittyy sillä, että Ruotsin tunnettu sotapäällikkö Pontus de la Gardie valloitti Käkisalmen 1580. Ensimmäinen asiakirjamerkintä Sihvosta sukunimenä on vuodelta 1582, jolloin Maunu Sihvo tuli Käkisalmen linnan puusepäksi.

Käkisalmessa esiintyy tietoja yksittäisistä Sihvoista eri aikoina. Vuodelta 1697 olevassa Käkisalmen kartassa on kaksi Sihvojen omistamaa taloa. Toisen omisti porvari Lasse Maununpoika Sihvon leski ja toisen, mahdollisesti raatimies, Juho Maununpoika Sihvon leski. Näiden miesten isä on siis ollut Maunu Sihvo, joka on syntynyt 1600-luvun alkupuolella. Hän voisi olla puuseppä Maunu Sihvon jälkeläisiä. Sitä ei ole kyetty osoittamaan, onko joku näistä tai muista Käkisalmen Sihvoista nykyisten Sihvojen yhteinen kantaisä.

Jo lähes 300 vuotta Sihvojen suku on ollut jakaantuneena kolmeen päähaaraan, jotka on nimetty niiden pääasiallisten varhaisten asuinpaikkakuntien mukaan Kaukolan, Valkjärven ja Lemin sukuhaaroiksi. Eräissä muissakin Karjalan kannaksen pitäjissä, kuten Jääskessä, Muolaassa ja Raudussa, on elänyt Sihvoja jo 1700-luvulla. Jääsken sukuhaaraa on edelleen olemassa, vaikka Sihvo-nimisinä heitä on vain muutama henkilö. Muolaan ja Raudun sukuhaarat ovat sammuneet.

Kaukolan sukuhaaran vanhin tunnettu esi-isä on tuoreimman sukututkimuksen mukaan 1600-luvun alkupuolella elänyt Lauri Mikonpoika Sihvo, joka asui maaseudulla. Hänen poikansa Paavo Sihvo toimi Käkisalmessa kauppiaana. Paavon poika Elias Sihvo oli luultavasti Käkisalmen porvareita, jolla oli myös maanviljelystä. Eliaksen poika Tuomas Sihvo, syntynyt 1668 (?), eli ainakin rippikirjan mukaan vuosina 1690-1707 Käkisalmessa ja siirtyi sieltä pois venäläisten vallattua kaupungin. Hänen jälkeläisiään asui sekä Käkisalmessa että Kaukolan Suotniemessä, joka 1700-luvun alkupuolella kuului Räisälään.

Valkjärven sukuhaaran vanhin asiakirjoista tunnettu mies on Tuomas, josta tiedetään vain, että hän oli elossa syksyllä 1655. Silloin joulukuussa hänen poikansa Yrjö Tuomaanpoika Sihvo (Jören Sichwoj) tuomittiin Käkisalmen raastuvanoikeudessa 40 markan sakkoon siitä syystä, että hän oli oleskellut koko syksyn sukunsa ja sairaan isänsä Tuomaan luona maaseudulla ja Käkisalmen porvarina oli harjoittanut siellä kiellettyä maakauppaa. Yrjön poika Tuomas Sihvo (syntynyt ehkä 1643 ja kuollut ennen 1727) ilmaantuu isonvihan jälkeen 1723 silloisen Muolaan seurakunnan Valkjärven kappelin asiakirjoihin asuinpaikkanaan Sarkolan kylä. Hänestä polveutuvat Valkjärven sukuhaaran Sihvot.

Kaukolan ja Valkjärven Sihvojen juuria löytyy siis Käkisalmesta. Lemin sukuhaaran vanhin tunnettu henkilö Yrjö Yrjönpoika Sihvo (Jöran Jöransson Sihwo) on syntynyt vasta 1740-luvun alkupuolella. On mahdollista, että hänenkin isänsä juontaa juurensa noista vanhemmista sukuhaaroista, joiden jäseniä isoviha on hajottanut eri tahoille. Yrjö Yrjönpoika tuli kotivävyksi vaimonsa Valpuri Hiivan kotitilalle Lemin Pöllölään joskus 1700-luvun loppupuolella. Tämän pariskunnan lapsista polveutuvat Lemin Sihvot.




 

 
 Sukuyhdistys