Keskiviikko 18.10.2017

Käkisalmi


Kaukola


Lemi


Valkjärvi
 

Jäsenten materiaalia   Kuvia  
Tiedotteet   Pöytäkirjat   Kunniajäsenet ja sukuneuvosto   Toimintakertomukset   Matkakertomukset   Sukujuhlat  
 
Sukuyhdistyksen vuoden 2006 tärkein tapahtuma oli Karjalankannaksen matka, joka tehtiin 26. - 28.5.

Sihvon suvun Kannaksen matka toukokuussa 2006

Sihvojen juuret Karjalankannaksella kiinnostivat suvun jäseniä niin paljon, etteivät kaikki matkalle ilmoittautuneet mahtuneet bussiin. Mukana meitä oli 55 ilmoittautunutta ynnä kuljettaja ja opas. Ensimmäinen taukopaikka Venäjän puolella perjantaina 26.5. oli Viipurissa. Lounastimme Pyöreässä tornissa. Matka jatkui Vuoksen rantaan Äyräpään Lammasniemeen, jossa ihmettelimme vuonna 1934 vihityn kauniin funkkistyylisen Äyräpään kirkon raunioita ja useita muistomerkkejä. Ne oli paljastettu kirkon sekä talvi- ja jatkosodassa käytyjen ankarien taistelujen muistoksi, joista puheenjohtajamme kertoi meille. Nähtävyyksiä kuvattiin ahkerasti.

Valkjärven Sarkolaan

Äyräpäästä palattiin Käkisalmeen johtavalle tielle ja matka jatkui kohti Sihvojen Valkjärven sukuhaaran kotikylää Sarkolaa. Sinne ei päästy entistä lyhintä tietä Korpiojan aseman kautta, vaan jouduimme ajamaan Muolaaseen, josta ajoimme Punnusjärven pohjoispuolitse venäläisten rakentamaa tietä Sarkolaan Sihvon mäelle suvun keskeisen peltoalueen laidalle. Sillä paikalla esivanhempamme olivat asuneet ainakin ison vihan päättymisestä eli 1720-luvulta lähtien lukuun ottamatta sotien aiheuttamia pakolaiskausia. Meitä Sarkolassa syntyneitä oli mukana neljä kertomassa muistikuviaan kylästä, jossa Sihvojen taloja oli ennen talvisotaa yhteensä yhdeksän.

Talvisodan puolustustaisteluja käytiin Sarkolassa Sihvojen peltoaukion halki rakennetulla Mannerheim-linjalla joulukuun 6. päivästä seuraavan helmikuun puoliväliin. Kaikkien yhdeksän talon rakennukset oli poltettu tai muuten tuhottu maan tasalle. Neljä Sihvojen taloa sijaitsi sillä peltoaukealla, johon olimme tulleet. Niiden tarkkaa sijaintipaikkaa oli mahdoton osoittaa, sillä uudet isännät ovat puskeneet talojen perustukset jonnekin ja tasoittaneet sen yhtenäiseksi pelloksi, jota he eivät enää kuitenkaan näytä viljelevän. Jos näin jatkuu, muutaman vuoden päästä tuo vuosisatoja viljelty peltoalue metsittyy, kuten on jo käynyt rantaniityille. Sinne kasvanut metsä on peittänyt näköalan 400 metrin päässä ennen välkehtineelle Punnusjärvelle.

Jatkosodan aikana seitsemän Sihvojen perhettä palasi raunioille ja ehti rakentaa väliaikaisia tiloja sekä ihmisiä että kotieläimiä varten. Nyt niistäkään ei ole jäljellä yhtään rakennusta eivätkä venäläiset ole rakentaneet Punnusrannalle eli entisiin Sarkolan ja Jutikkalan kyliin mitään. Vuosisatoja vanha viljelty kulttuurimaisema uhkaa vähitellen hävitä ja muuttua metsäksi.

Valkjärven kirkolla

Valkjärven keskustaan ajoimme Punnusjärven länsipuolitse. Ajoreittimme kulki Muolaan Lehtokylän kautta, jonka koululla Kaukolan sukuhaaran Antti Sihvo toimi opettajana yli 20 vuotta. Ensimmäisen yön vietimme Valkjärven keskustassa Raduga- hotellin tiloissa. Lauantaiaamuna menimme Valkjärven kirkonmäelle, jossa vietimme lyhyen muistotilaisuuden. Kirkko oli säilynyt pystyssä sekä talvi- että jatkosodan myllerryksissä. Neuvostovallan aikana ilmeisesti jo 1950-luvulla se oli palanut. Raunioiden sisällä kasvoi 1990-luvulla paksuja puita. Entiset valkjärveläiset raivasivat ne pois, täyttivät perustusten sisäpuolen soralla ja rakensivat siihen kirkon pääportaiden viereen kellonjalan löytyneelle kirkonkellolle. Siinä kirkossa, jossa nyt on katto korkealla ja seinät lavealla, valkjärveläiset ovat viettäneet jo kaksi kertaa kesäjuhliensa ehtoollisjumalanpalveluksen, viimeksi kesällä 2005.

Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on muuttunut täysin. Valkjärveläisten hautojen muistomerkit on viety pois. Venäläiset ovat haudanneet omia vainajiaan niiden paikalle ja rakentaneet omat metalliset häkkinsä niiden ympärille. Niitä on hautausmaa-alueella niin tiheästi, että siellä on vaikea liikkua. Myös vapaussodassa kaatuneiden suuri graniittinen muistomerkki on hävinnyt. Jatkosodan aikana kirkon länsipuolelle kasvoi suuri valkoisten ristien rivistö. Siihen oli haudattu 121 valkjärveläistä sankarivainajaa. Sankarihauta-alueelle pystytetylle kivistä muuratulle muistomerkille laskettiin sukumme kukkalaite. Muistotilaisuuden lopuksi soitettiin 11 vuotta aikaisemmin käyttöön vihittyä kirkonkelloa siellä lepäävien sankarivainajien sekä kaikkien sukulaistemme ja esivanhempiemme muistolle.

Kohti Metsäpirttiä ja Taipaleenjokea

Valkjärvellä käynnin jälkeen oli vuorossa retki Metsäpirttiin. Tienvarren mahtavat männiköt olivat kaikki talvisodan jälkeen kasvaneita. Raudun kautta suuntasimme kohti Metsäpirttiä. Ohitimme entisen Vaskelan kylän, jossa aikanaan asui Suomen ehkä tunnetuin runonlaulaja ja itkuvirsien esittäjä, inkeriläinen Larin Paraske. Jatkoimme matkaa Koselan suuntaan. Eevalan kylän ja parin kilometrin metsätaipaleen jälkeen edessämme oli kuuluisa Taipaleenjoki. Se on juhlava virta. Talvisodan kovissa taisteluissa tällä Neosaaren puolella olivat venäläiset ja vastapäätä Terenttilässä suomalaiset. Ihailtuamme näkymiä yhdyimme paikalle tulleiden viipurilaisten virittämään lauluun ”Kaunis Karjala, isiemme maa, työhön, jaloon taisteluun sun poikajoukkos saa”. Kylmät väreen kulkivat selkäpiissä ja silmät kostuivat.

Laatokalle ja Käkisalmeen

Ajoimme entisten Koselan yhteismetsien läpi, ohitimme upean metsästysmajan. Tien oikealla puolella näkyi harjanteita, jotka ovat jälkiä jääkaudesta. Metsäpirttiläiset kutsuvat niitä vereteiksi. Saavuimme Igolkan lahden rannalle. Näin metsäpirttiläinen ennen esitteli vieraalleen Laatokkaa: ”Katso Elma merta, se on toista kuin Viisjoki”. Avarat hiekkarannat saivat monen huokaamaan, että kyllä täällä olisi hyviä Rantasipin paikkoja. Ihailtuamme "merta" joimme oppaamme ja kuljettajamme keittämät kahvit. Sitten suuntasimme Kiviniemeen, jossa pysähdyimme, teimme ostoksia ja ihailimme alhaalla vyöryvää Vuoksea. Lauantai-iltana saavuimme Käkisalmeen. Yövyimme sen entisen varuskunnan rakennuksissa. Varuskunta-alue on luonnonkaunis, vanhan linnan kupeessa.

Kaukolan Sihvojen juurilla

Aamulla jatkoimme matkaa Kaukolaan. Pysähdyimme Kaukolassa Koverilan kankaalla. Tien vasemmalla puolella näkyvä pieni peltokumpare on kuuluisa muinaislöytöalue. Kaukolan kirkonkylässä pysäköimme kirkonmäelle. Kirkko oli huonossa kunnossa. Siirryimme hautausmaalle, jossa laskettiin kukat sankaripatsaalle ja pidettiin puhe. Myös Sihvojen sukuhaudalle laskettiin kukat.

Hautausmaalla käynnin jälkeen ajoimme Sihvojen aikanaan pitämään Kievariin. Siellä asuva pihkovalainen leskirouva otti meidät vastaan. Talo on monessa suhteessa täysin rappeutunut, mutta emännän ystävällisyys peitti pahimmat vauriot. Kaukolasta matka jatkui kohti Räisälää ja Kirvua.

Räisälässä, Sairalassa ja Vuoksenrannassa

Pysähdyimme tuokioksi Räisälän kirkolle. Stenbäckin piirtämä graniittinen kirkkorakennus seisoo paikallaan ja palvelee paikkakunnan nykyisiä asukkaita teatterina ja kulttuuritalona. Jatkoimme matkaa ja tulimme Kirvuun Sairalan asemalle, jossa pysähdyimme. Sieltä suuntasimme kulkumme Vuoksenrannan kirkonkylään, jonne on 1930-luvun tiekartan mukaan matkaa 18 kilometriä. Käyntikohteemme, kuuden matkalle osallistuneen henkilön isovanhempien kotipaikka, sijaitsi kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta Otamoinjoen lähistöllä. Pääsimme bussilla noin neljän kilometrin päähän kohteesta, loppumatka oli käveltävä. Kaikkiaan 14 matkalaista käveli helteisessä säässä perille. Heidän patikkamatkansa aikana nauttivat muut Karjalan korven rauhasta ja bussin kenttäkeittiön välipalatarjoilusta. Vuoksenrannan pitäjä on kirkonkylää lukuun ottamatta tällä hetkellä lähes autio. Koska seutu on asumatonta ja rauhallista, viihtyvät villieläimet alueella. Muutamat matkalaiset näkivät karhuemon pentunsa kanssa liikkuvan tien viereisessä metsässä. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt valokuvata karhuja.

Kotimatkalle

Vuoksenrannan käynnin jälkeen suuntasimme kulkumme Antrean kautta Viipuriin. Siellä nautitun päivällisen jälkeen matka jatkui Nuijamaan raja-asemalle, jossa oli ennennäkemätön rekka- ja bussijono. Lähes kuuden tunnin odottamisen jälkeen oli meidän vuoromme päästä tulli- ja rajaviranomaisten tarkastukseen. Siinä vaiheessa olivat viisumimme jo vanhentuneet, mutta onneksi siitä ei aiheutunut ylimääräistä harmia. Bussi jatkoi Lappeenrannan, Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin, jonne saavuimme noin kello viideltä aamulla. Turkulaisilla oli vielä sen jälkeen kotimatkaa jäljellä parisen tuntia.

Sotatapahtumat kotipaikkojen ja suvun historiassa

Matkan aikana puheenjohtajamme kertoi eräistä viime sotiemme tapahtumista, jotka liittyivät erityisesti Valkjärven ja Kaukolan historiaan. Hän selvitti Valkjärvellä lyhyesti Aarne Sihvon johtamia Karjalan rintaman taisteluja vapaussodassa talvella 1918 ja kuvasi edelleen talvisodan ensimmäisiä taistelupäiviä, jolloin Jussi Sihvon johtamaan niin kutsuttuun Lipolan ryhmään kuuluvat suojajoukot viivyttivät Kirjasalosta Lipolaan ja edelleen Valkjärvelle hyökänneitä neuvostojoukkoja.

Kaukolassa kuulimme Karjalankannaksen valtauksesta kesällä 1941 ja erityisesti taisteluista Räisälässä, Kaukolassa ja Käkisalmessa. - Äyräpää oli eräs matkan sotahistoriallisista kohteista. Äyräpään-Vuosalmen alueella suomalaiset joukot torjuivat kesä-heinäkuussa 1944 ankarissa taisteluissa kahden venäläisen armeijakunnan hyökkäykset kohti Antreaa ja Imatraa.







Kohti Karjalankannasta (26.5.2006)


Viipurin tori (26.5.2006)


Viipuri, ravintola Pyöreä Torni (26.5.2006)


Äyräpää (26.5.2006)


Äyräpää (26.5.2006)


Valkjärvi, Sarkola (26.5.2006)


Valkjärvi, Sarkola (26.5.2006)


Muolaan Lehtokylä (26.5.2006)


Valkjärven sankarihauta (27.5.2006)


Valkjärven kirkonmäki (27.5.2006)


Laatokan ranta (27.5.2006)


Laatokan ranta (27.5.2006)


Laatokan ranta (27.5.2006)


Kaukolan kirkko (28.5.2006)


Kaukola (28.5.2006)


Kaukolan sankarihauta (28.5.2006)


Kaukolan sankarihauta
"Älä unohda minua"
(28.5.2006)


Kaukola, kievari (28.5.2006)


Kaukola, kievari (28.5.2006)


Sairalan asema (28.5.2006)


Vuoksenranta (28.5.2006)


Vuoksenranta (28.5.2006)


Kotimatkalla (28.5.2006)


























 

 
 Jäsenten sivut