Lauantai 16.12.2017

Käkisalmi


Kaukola


Lemi


Valkjärvi
 

Jäsenten materiaalia   Kuvia  
Tiedotteet   Pöytäkirjat   Kunniajäsenet ja sukuneuvosto   Toimintakertomukset   Matkakertomukset   Sukujuhlat  
 
Sukuyhdistys Sihvon Pietarin matka "Sihvojen jalanjäljille" 24.4.-26.4.2015

Ruotsalaiset perustivat Nyenin kaupungin ("Pietarin ennen Pietaria") 1632 Inkerinmaalle Nevan ja Ohta-joen yhtymäkohtaan. Monet kaupungin asukkaista olivat suomalaisia. Vuonna 1703 Pietari I perusti kaupunkinsa aivan Nyenin lähistölle, Nevan suistoon "suomalaiselle suolle". Kaupungin kasvaessa sinne muutti paljon uusia suomalaisia. Pietari oli Helsingin jälkeen "Suomen toiseksi suurin kaupunki" 1800-luvun loppupuolella. Siellä asui lähes 25 000 suomalaista, joukossa joitakin Sihvoja. Suomalaisia ja Sihvoja asui myös Pietarin ympäristössä Inkerinmaalla, mm. Hatsinassa (Gattsinassa). Suomalaiset toimivat Pietarissa pääasiassa erilaisissa käsityö- ja palveluammateissa (kulta- ja kelloseppinä, puuseppinä, suutareina, nuohoojina, ajureina, keittäjinä, sisäkköinä, lastenhoitajina jne.). Jonkin verran suomalaisia toimi virkamiehinä, opettajina ja upseereina, mutta heidän lukumääränsä oli aika vähäinen. 1800-luvun loppupuolella suomalaisten yrittäjien (joukossa joitakin Sihvoja) ja rautatieläisten määrä (joukossa joitakin Sihvoja) alkoi kasvaa Pietarissa. Suomalaiset asuivat lähinnä keskustan alueella, suurimmat suomalaiskeskittymät olivat Viipurin (Suomen aseman ympäristö), Ohtan (Smolnasta itään) ja Kasanin (ydinkeskustan alueella) kaupunginosissa ja Aleksandrovskissa. Lainsäädäntö, kieli, ammatit, uskonto ja kulttuuri määrittelivät suomalaisten aseman Pietarissa, suomalaiset muodostivat "oman säädyn".

Pietarilla oli suuri merkitys suomalaisten kaupan kannalta. Erityisesti Karjalasta ja Savosta tultiin sinne kauppamatkoille. Suomalaiset kauppasivat mm. voita, kalaa, puutarhatuotteita, heinää, olkia, polttopuita, pajunkuorta, ajokaluja jne. Kuten sanonta kuului, "kaik’ käyp’ kaupaks’ Pietarissa." Tuomisiksi kotiin ostettiin mm. viljaa ja kulutustavaroita.

Karjakauppa oli yksi kaupankäynnin ala, jota myös Sihvot harjoittivat. Eläimet koottiin suuriksi jopa 200-päisiksi laumoiksi ja ajettiin Kannaksen läpi Pohjois-Inkeriin. Siellä Vartiamäen inkeriläiskylässä pietarilaiset ostajat olivat vastassa, ostivat eläimet, teurastivat ne ja veivät lihat Pietariin.

Käyntikohteet "Sihvojen (ja suomalaisten) jalanjäljillä"

Pietarin matkalla tutustuttiin kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin kiertoajelulla sekä tehtiin retki Pietari- Paavalin linnoitukseen ja Pietarhoviin. Sen lisäksi tutustuttiin suomalaisille 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tärkeisiin paikkoihin.

1. Suomen valtiosihteerivirasto ja passivirasto, Jekateringovski prospekt 39. - Valvoi suomalaisten matkustamista Venäjälle ja siellä pysyvästi asuneita suomalaisia, kolme kuukautta pidempään maassa olleilta vaadittiin oleskelulupa. Oleskelupassin lunastuksen yhteydessä perittiin maksu, joka meni mm. suomalaisen kotipitäjän vaivaiskassan hyväksi.

2. Suomen valtion varastointipaikat Pietarissa, esim. Gontšarnajakatu Moskovan rautatieaseman lähellä. - Vuonna 1835 suomalainen rahvas sai oikeuden myydä talonpoikais- ja kotiteollisuustuotteita Venäjällä. Viejät saattoivat varastointipaikassa jättää tavaransa asiamiehen myytäväksi. Pihalla olevassa ns. talonpoikaismajatalossa saattoi lavereilla yöpyä 300-400 henkilöä.

3. Heinätori, Sadovajakadun varrella Moskovan valtakadun risteyksessä. - Kaupungin vilkkain ja halvin kauppapaikka. Torilla myytiin mm. heinää, olkia, polttopuita, elintarvikkeita ja erilaisia käsityötuotteita. Suomalainen voi oli hyvin arvostettua, ensimmäisen Venäjällä julkaistun keittokirjan mukaan ruoan ja leivonnaisten valmistamiseen käytetyn voin tuli olla suomalaista. Torin läheisyydessä oli kokonaisen korttelin käsittänyt yömaja, johon mahtui jopa 10 000 yöpyjää. 1800-luvun jälkipuoliskon lavantautiepidemia Pietarissa sai alkunsa ilmeisesti tältä alueelta ja myös monia suomalaisia menehtyi tautiin.

4. Suomalainen Pyhän Marian kirkko (Suuri Tallikatu 8) ja ruotsalainen Pyhän Katariinan kirkko (Pieni Tallikatu 1). - Kirkollisen ja sosiaalisen elämän keskuksia, koululaitoksen ja yhdistystoiminnan kehittäminen tapahtui kirkkojen piirissä.

5. Špalernaja-katu, purettu vankila Spalenrnajakadun ja Liteinyikadun kulmassa ja Smolna. -Vankilaa käytettiin lähinnä poliittisten vankien säilytykseen. Vankeihin lukeutui myös keisarin salaisen poliisin pidättämiä suomalaisia aktivisteja. Helmikuun vallankumouksen aikana 1917 kapinalliset vapauttivat kaikki vangit. Vankilarakennus on purettu. - Smolna

6. Suomen aseman ympäristö, Finljandski prospekt, Finski pereulok. "Viipurin kaupunginosa" - Alueella asui suomalaisia rautatieläisiä, siellä oli suomalaisia kauppaliikkeitä ja tehtaita, joissa suomalaiset työskentelivät (mm. Nobelin ja Parviaisen tehtaat).






















































 

 
 Jäsenten sivut