Keskiviikko 18.10.2017

Käkisalmi


Kaukola


Lemi


Valkjärvi
 

Jäsenten materiaalia   Kuvia  
Tiedotteet   Pöytäkirjat   Kunniajäsenet ja sukuneuvosto   Toimintakertomukset   Matkakertomukset   Sukujuhlat  
 
Sukuyhdistys Sihvon matka Laatokan ympäri 25.-28.5.2017

Sukuyhdistyksen matkan tarkoituksena oli vierailla suvun entisillä asuinpaikoilla sekä tutustua Laatokan Karjalan historiaan ja kulttuurikohteisiin. Matkalle osallistui yhteensä 36 matkalaista sekä opas ja kuljettaja, liikuimme VL-Matkojen bussilla. Ensimmäisenä matkapäivänä torstaina 25.5. linja-auto lähti aamulla klo 7 Vihdistä, josta ensimmäiset matkalaiset tulivat bussin kyytiin. Pääosa matkalaisista aloitti matkansa Helsingistä ja loput Karhulasta, Haminasta ja Vaalimaalta. Samalle päivälle (25.5.) osuivat presidentti Koiviston hautajaiset ja kunnioitimme hänen muistoaan kuuntelemalla bussissa äänitteeltä Veteraanin iltahuudon ja Finlandian. Ensimmäisenä matkapäivänä kävimme suvun entisillä kotiseuduilla Käkisalmessa, Kaukolassa ja Jaakkimassa. Käkisalmessa tutustuimme Linnan alueeseen, missä on 1600-luvulla ollut kaksi Sihvon taloa, ja teimme Käkisalmen keskustassa kiertoajelun. Sen yhteydessä näimme Käkisalmessa ennen talvisotaa asuneiden Sihvojen asuintalojen paikat. Kaukolaa lähestyttäessä Eeva-Riitta Wirta kertoi Kaukolasta ja Kaukolan Sihvoista. Kävimme kievarilla ja Kaukolan kirkolla, jossa vierailtiin sukulaisten haudoilla ja nautittiin retkikahvit. Jaakkimassa Hannu Sihvonen kertoi Jaakkiman Sihvosista, jotka selvitysten mukaan ovat kaukaista sukua Sihvoille. Päivä oli hieman sateinen, mutta pysähdystemme aikana ei onneksi satanut. Jaakkimasta jatkoimme Sortavalaan, jossa söimme myöhäisen päivällisen ja yövyimme Hotelli Seurahuoneella. Ajomatkaa ensimmäiselle päivälle tuli lähes 600 kilometriä.













Toisena matkapäivänä perjantaina 26.5. kävimme suvun entisillä kotiseuduilla Ruskealassa, Kaalamossa ja Pitkärannassa. Aloitimme päivän tutustumalla Sortavalan keskustaan. Monet Kaukolan Sihvot olivat opiskelleet Sortavalan opettajaseminaarissa, minkä vuoksi kävimme tutustumassa seminaarialueeseen. Sortavalasta jatkoimme Kaalamon asemalle, jossa jonkun matkalaisen esivanhemmat olivat asuneet. Kaalamo on lähellä Suomen rajaa. Ajoimme asemalle, mutta emme olleet sinne tervetulleita, eikä vanhoja rakennuksiakaan ollut jäljellä. Ruskealassa näimme marmorilouhoksen, josta on peräisin Pietarin Iisakin kirkon ruskea marmori. Matkalla kohti Pitkärantaa näimme talvi- ja jatkosodan aikaisia taistelupaikkoja sekä niiden muistoksi pystytettyjä muistomerkkejä, joista oppaamme Juhani Vakkuri kertoi meille. Pysähdyimme Läskelässä, jossa ennen sotia oli ollut suuri paperitehdas. Läskelästä lähdettäessä Leena Sihvo kertoi hevosten suuresta merkityksestä talvi- ja jatkosodassa, myöhemmin Leena kertoi vielä kasvillisuudesta alueilla, joilla liikuimme. Kävimme Lemetin mottialueella ja sen jälkeen näimme Murheen Risti -muistomerkin. Pitkärannassa yritimme etsiä aseman koulua, mutta emme sitä löytäneet. Lea-Liisa Mäkinen kertoi sukulaisistaan, jotka pitkään olivat asuneet Pitkärannassa, monet heistä olivat toimineet opettajina. Ajoimme pitkin hienoa Laatokan koillisrantaa. Siellä monet meistä miettivät, kuinka suuren alueen Suomi oli menettänyt sodissa. Vierailimme Salmen vanhalla ortodoksikirkolla, joka oli ollut erään matkalaisen sukulaisten kotikirkko. Salmesta ajoimme Heimosoturien muistomerkille, erään matkalaisen isoisä oli ollut mukana heimosodissa ja haavoittunut sillä retkellä. Rajakonnun kohdalla ylitimme vanhan rajan. Sieltä matka jatkui Laatokan rannalle, jossa nautimme retkikahvit. Vaikka Laatokan vesi oli kylmää, jotkut matkalaiset kävivät uimassa Laatokassa. Ennen Aunusta kävimme vielä Tuuloksen kenttähautausmaalla. Aunuksessa majoitumme Hotelli Olongaan, joka oli aivan Aunuksen keskustassa. Toisena päivänä ajomatka oli noin 280 kilometriä.






















Kolmantena matkapäivänä lauantaina 27.5. saimme oppaaksemme aunuslaisen Nikolai Zaitsevin, joka kertoi Karjalan kielestä ja elämästä Karjalassa. Tutustuimme ensin Sammatuksen ja Nurmoilan kauniisiin karjalaiskyliin ja sen jälkeen suuntasimme matkamme Aleksanteri Syväriläisen hienoon luostariin, jossa Nikolai Zaitsev opasti meitä. Luostarista jatkoimme matkaa vuolaan Syvärin yli ja Lotinapellon kaupungin ohi kohti Staraja Ladogaa. Kronikan mukaan Rurik perusti Venäjän yli 1200 vuotta sitten Staraja Ladogassa ja paikka on yksi Venäjän tärkeimmistä historiallisista kohteista. Staraja Ladogassa nautimme retkikahvit ja tutustuimme luostarin ja linnoituksen alueisiin. Saimme myös ihailla Olhavajoen toisella rannalla olevaa kaunista kylämaisemaa. Staraja Ladogasta jatkoimme matkaa kohti Pähkinälinnaa, mutta Pähkinälinnan saareen emme päässeet. Ennen Pähkinälinnaa ylitimme Lavajoen, joka oli 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän valtakuntien raja ja sitä pidetään myös Inkerinmaan rajana. Oppaamme kertoi meille Inkerinmaasta ja ajoimme tietä, joka kulki Kelton ja Starayan läpi. Yhden matkalaisen isä oli syntynyt Inkerinmaalla Starayssa. Sen jälkeen ajoimme Pietarin keskustan läpi Nevski prospektia pitkin ja suuntasimme hotelliimme Repinskajaan Kuokkalaan. Hotelli sijaitsi aivan Suomenlahden rannalla. Kolmannen päivän ajomatka oli noin 350 kilometriä.




























Viimeisenä matkapäivänä sunnuntaina 28.5. tutustuimme ensi Terijoen keskustaan ja aseman seutuun, jonka jälkeen lähdimme kohti Vammelsuuta. Oppaamme kertoi meille Vammelsuussa käydyistä taisteluista sekä suositusta matkailukohteesta Vammelsuun Rakkaudenhaudasta. Vammelsuusta ajoimme Kivennavan Raivolaan ja tustustuimme ensin 1700-luvulla kylvettyyn lehtikuusimetsään sekä sen jälkeen runoilija Edith Södergranin hautamuistomerkkiin ja hänen Totti-kissaansa esittävään patsaaseen. Sen jälkeen suuntasimme matkamme kohti Valkjärveä. Valkjärven Sihvojen lisäksi Valkjärvi oli myös joidenkin Lemin Sihvojen kotipaikka 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Anneli Sihvo kertoi Valkjärvestä ja Valkjärven kirkon tarinan. Vierailimme kirkossa, jossa seinät ovat laveat ja taivas on kattona, sekä kirkon vieressä olevalla sankarihautausmaalla. Sankarihaudalla oli Valkjärven pitäjäseuran laskema seppele. Lauloimme suvivirren ja ennen lähtöämme soitimme kirkonkelloa, kuten meillä on ollut sukumatkoillamme tapana tehdä. Kirkolta jatkoimme Valkjärven Sihvojen kotikylään Sarkolaan. Anneli Sihvo kertoi Valkjärven Sihvoista ja Sarkolan kylästä. Tie Sarkolaan oli erittäin huonossa kunnossa, mutta taitavan kuljettajamme Raivon ansiosta pääsimme kuitenkin perille. Kiertelimme Sarkolassa ja opas, joka oli sotahistorian asiantuntija, kertoi näköhavaintojensa perusteella Sarkolan läpi kulkeneesta Mannerheim-linjasta. Meistä muutama kävi Salomon Sihvon talon paikalla katsomassa, joko syreenit kukkisivat. Syreenit ja omenapuut eivät vielä kukkineet, mutta eräs mukana ollut tunnisti navetan ja löysi sieltä eläinten juottokaukalon sekä muita navettaan kuuluvia esineitä. Sarkolasta jatkoimme Viipuriin. Viipurissa kävimme syömässä Torkkelinpuistossa äskettäin avatussa Espilä-ravintolassa, joka osoittautui kelvolliseksi valinnaksi. Ennen kotimatkalle lähtöä teimme vielä ostoksia Viipurin torilla ja kauppahallissa. Rajalla ei ollut jonoa ja ylitimme sen nopeasti. Yhteiskuvan ottamisen jälkeen lähdimme kotimatkalle, joka kulki samaa reittiä kuin menomatkakin. Viimeisenä päivänä ajomatkaa kertyi lähes 500 kilometriä.





























Anneli Sihvo


























 

 
 Jäsenten sivut