Keskiviikko 18.10.2017

Käkisalmi


Kaukola


Lemi


Valkjärvi
 

Jäsenten materiaalia   Kuvia  
Tiedotteet   Pöytäkirjat   Kunniajäsenet ja sukuneuvosto   Toimintakertomukset   Matkakertomukset   Sukujuhlat  


Sukuyhdistys Sihvon 50-vuotisjuhlat 10.10.2009.

Sihvot tutustuivat toisiinsa ja juhlivat.

Sihvojen yhdyssiteenä on toiminut vuodesta 1959 Sukuyhdistys Sihvo. Sen perustivat suvun jäsenet, jotka osallistuivat jalkaväenkenraali Aarne Sihvon 70-vuotispäivän johdosta Helsinkiin Katajanokan Kasinolle järjestettyyn kansalaisjuhlaan. Yhdistyksen 50-vuotinen taival antoi aiheen juhlimiseen ja jäsenten keskinäiseen tutustumiseen Aleksis Kiven päivänä lauantaina 10.10.2009. Yhdessä olo sisälsi kolme eri vaihetta aurinkoisena syyslauantaina.

Ensin kokoonnuttiin kunniakäynnille upean ruskan kaunistamalle Hietaniemen hautausmaalle yhdistyksen kunniajäsenen Aarne Sihvon haudalle. Muistokiven äärellä seisoivat airuet Pirita Sihvo, Mikko Mustonen ja trumpetisti Roman Ismailov. Paikalla oli kolmisenkymmentä suvun jäsentä. Kenraalimajuri Sami Sihvo puhui lyhyesti sedästään ja laski haudalle kukkalaitteen. Kunniakäynti päättyi trumpetilla soitettuun Iltasoitto-signaaliin. (kuvat 1 - 6)

Päivätilaisuutta vietettiin elokuvateatteri Orionissa. Päiväjuhlan onnistuneista järjestelyistä oli huolehtinut Teppo Launiainen. Orioniin saapui väkeä lukumäärältään ehkä satakunta. Teatterin eteistilassa oli melkoinen tungos ja iloinen puheen sorina, kun ihmiset tervehtivät ja halailivat tuttujaan ja vieraammat esittäytyivät toisilleen. Ohjelmaosuuden alkua odotellessa Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen vihreät sisaret tarjoilivat munkkikahvit kuin konsanaan sotilaskodissa.

Teatterisalissa ohjelma keskittyi toiseen tunnettuun suvun jäseneen, Sam Sihvoon, joka jääkäriveljiensä Aarnen, Jussin ja Ilmarin sekä serkkujensa Taunon ja Armaksen kanssa sai sotilaskoulutusta Saksassa. Sami Sihvo kertoi tästä musikaalisesta sedästään. Tämä näki ja vaistosi tavallisten vain suomea taitavien nuorten miesten vaikeudet kaukana vieraassa maassa erossa omaisista, sillä hän osallistui samaan koulutukseen ja rintamapalvelukseen kuin muutkin, mutta hänen roolinsa musiikkimiehenä painottui heidän mielialansa kohottamiseen ja virkistämiseen.

Sam Sihvo perusti orkesterin ja johti sitä. Hän sanoitti ja sävelsi muiden muassa laulun Muistoja Pohjolasta. Hän tiesi myös Aarne-veljensä runoilijan taipumuksista ja pyysi tätä tekemään runon, jonka hän sitten säveltäisi. Näin syntyi heidän yhteistyönään monille tuttu laulu Elon mainingit korkeina käyvät. Sodan jälkeen Sam antautui vapaaksi kirjailijaksi ja taiteilijaksi. Vuonna 1921 valmistui laulunäytelmä Jääkärin morsian, jota esitettiin Kansallisteatterissa neljä vuotta. Professori Reijo Pajamo kertoi tutustuneensa Sam Sihvon musiikkiin ja puhui siitä, minkä päätökseksi laulettiin yhteisesti Karjalaisten laulu. Päivätilaisuus huipentui Jääkärin morsian -laulunäytelmästä vuonna 1938 tehdyn ja Risto Orkon ohjaaman elokuvan esitykseen. (kuvat 7 - 9)

Iltajuhlaa vietettiin Sukuyhdistys Sihvon perustamispaikassa Katajanokan Kasinolla. Sinne saapui toista sataa suvun jäsentä. Tervetuliaismaljan jälkeen ihmiset asettuivat pöytiin Mervi Sihvon tekemien nimikorttien osoittamille paikoille. Aluksi Sami Sihvo kertoi Sukuyhdistyksen vaiheista 50 vuoden aikana. Sen pitkäaikaisin puheenjohtaja oli kenraaliluutnantti Aarno Sihvo. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat toimineet professori Jouko Sihvo, maisteri Aarne Krogerus ja Sami Sihvo. Alusta saakka on toiminnassa ollut mukana Aarne Sihvon tytär, Maire Walden, jonka tervehdyksen toi juhlaan hänen poikansa Klaus Walden. Sukujuhlia on vietetty noin joka kolmas vuosi eri paikkakunnilla. Välivuosina on järjestetty yhteisiä matkoja luovutettuun Karjalaan ja jääkärien muistopaikoille Baltiaan. (kuvat 10 - 17)

Sihvojen kolmen sukuhaaran edustajat esittelivät kotipaikkojaan, sukunsa merkkihenkilöitä ja heidän historiaansa karttojen ja valokuvien avulla. Kuvien esittämisen valkokankaalle hoiti Arto Sihvo. Kaukolan sukuhaaran kaukolalaisia maisemia ja juuria kuvaili lääketieteen tohtori Pirjo Mustonen. Lemin sukuhaaran kotipaikkaa ja perheitä esitteli maisteri Pirkko Hiiva. Valkjärven Sihvojen taustasta ja elämästä kertoi Jouko Sihvo. Kaukolan ja Valkjärven Sihvot ovat hajaantuneet ympäri Suomea ja ulkomaillekin. Kaukaisimmat vieraat tulivat juhlaan Lapista ja Ruotsista saakka. Vaikka Lemi on edelleen Suomea, Sihvoja on sieltäkin siirtynyt muualle ja Lemille heitä on jäänyt yhä vähemmän. (kuvat 18 - 23)

Ohjelmajakson päätteeksi Sukuyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Sami Sihvo kiitti sen sihteeriä Anneli Sihvoa ja muita juhlan suunnitteluun ja järjestämiseen osallistuneita. On myös todettava, että puheenjohtaja itse vaikutti ratkaisevasti juhlaohjelman muotoutumiseen ja sen onnistuneeseen läpi viemiseen. Hänelle kuuluu suuri kiitos.

Iltajuhlaan saapui suoraan Lahdesta esiintymismatkalta joukko Karelia-puhallinorkesterin soittajia. Heitä johti ansioitunut sotilasmuusikko Heino Koistinen. He esittivät Sam Sihvon musiikkia, tuttuja karjalaisia kappaleita ja muutakin musiikkia. Harvinaisuutena kuultiin vasta äskettäin julki tullut sävellys Missen laaksossa, jonka Sam Sihvo sävelsi 1916 rintamalla nykyisen Latvian alueella. (kuva 24)

Juhlaillallisella pöytäkunnissa käytiin vilkasta keskustelua. Tutustuttiin lähemmin suvun jäseniin, joista aikaisemmin ei ehkä ollut mitään tietoa. Sukulaisuussuhteet alkoivat kiinnostaa. Tarkemman selon niistä saa vuonna 2004 ilmestyneestä Jarmo Paikkalan toimittamasta sukukirjasta, SIHVO Karjalainen suku. Yhdessä olon loppuosa muodostui Karelia-puhallinorkesterin soittamasta tanssimusiikista ja tanssiaisista. (kuvat 25 - 30)

























































































































 

 
 Jäsenten sivut